Vastuuta ja välittämistä - järjellä ja sydämellä

Terve talous

Hyvinvointi rakennetaan terveelle taloudelle.

Julkisia palveluita ei voida toteuttaa periaatteella ”kaikkea hyvää kaikille”. Periaatteena täytyy olla, että mitä tehdään, tehdään laadukkaasti ja tehokkaasti. Vastuulliseen talouteen kuuluu myös byrokratian vähentäminen ja poikkihallinnollisuus.

Työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille, joten kunnan täytyy tarjota elinvoimainen toimintaympäristö myös pienille ja keskisuurille yrityksille.

Vastuu hyvinvoinnista on meillä kaikilla.

Sote-uudistuksen myötä koulutus on tärkein kuntien vastuulle jäävä palvelu.

Suurin vastuu kasvatuksesta, myös alle kouluikäisten lasten kasvatuksesta, kuuluu edelleen vanhemmille. Siksi subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan rajoittaa ja sen sijaan kehittää pedagogisesti vaikuttavaa varhaiskasvatusta. Tarvitsemme luotettavaa kehityspsykologista ja kasvatustieteellistä tutkimustietoa voidaksemme sanoa, minkä verran alle esiopetusikäisten lasten olisi hyödyllistä osallistua kodin ulkopuoliseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Sote-uudistus vie oppilashuollon epävarmalle maaperälle, mikäli sen järjestämisvastuu jää maakunnille opetuksen kuuluessa edelleen kuntien vastuulle. Uudessa tilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia sujuvan ja oppilaan parasta palvelevan tiedonkulun sekä toimivan moniammatillisen yhteistyön edellytyksistä. Oppilashuollon jo nyt niukat resurssit eivät saa heiketä entisestään sote-uudistuksen myötä.

Joustavista opetusjärjestelyistä hyötyvät kaikki ja ne ovat mahdollisia, kun koulunkäyntiavustajia, laaja-alaisia erityisopettajia ja resurssiopettajia on riittävästi. Myös luokkamuotoista erityisopetusta tarvitaan edelleen. Opetusta täytyy voida aidosti eriyttää myös ylöspäin. Myös lahjakkailla ja motivoituneilla oppilailla on oltava mahdollisuus yltää omaan parhaaseensa.


Koulujen sisäilmaongelmia ei ratkaista kalliilla korjauksilla. Erittäin huonokuntoisen rakennuksen tilalle kannattaa rakentaa kokonaan uusi. Oppilaat ja opettajat eivät tarvitse arkkitehtonisia taideteoksia, vaan terveitä ja toimivia tiloja. Jatkossa uusien koulurakennusten kohdalla täytyy kiinnittää erityistä huomiota rakennusprosessin aikaiseen valvontaan, rakenteiden terveellisyyteen sekä ilmanvaihtoon. Tyyppikoulurakentamista kannattaa viedä eteenpäin. Väistötiloiksi koulukorjausten ajaksi kannattaa ensisijaisesti hakea jo olemassa olevia tiloja.   

Laadukas koulutus

Perheet kaikissa muodoissaan ovat yhteiskunnan perusyksiköitä. Vanhemmilla on suurin vaikutus lasten kasvuun ja kehitykseen.

Sote-uudistuksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jäämässä kuntien vastuulle. Nähtäväksi jää, millaisia palveluja ja toimintoja siihen lopulta kuuluu. Espoossa on jo tehty hyvää kehittämistyötä lapsiperheiden matalan kynnyksen ennaltaehkäisevissä palveluissa, ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ennaltaehkäisevä ote onkin ensiarvoisen tärkeä. Sote-uudistuksenkin jälkeen lapsiperheiden tuella on tähdättävä perheen omien voimavarojen löytymiseen ja hyödyntämiseen. Vanhemmuutta ei voi eikä saa ulkoistaa yhteiskunnalle.

Useimmat vanhemmat ovat omien lastensa parhaita hoitajia ja kasvattajia, ja vastuullista vanhemmuutta kannattaa tukea. Työssäkäyvät alle kouluikäisten lasten vanhemmat tarvitsevat joustavia päivähoitopalveluita. Joustavuutta lisäävät erilaiset päivähoitomuodot, yksityisen hoidon tuen kuntalisä sekä tuntiperusteinen päivähoitomaksu, jota Espoossakin pitäisi kokeilla.

Kotihoidon tuen kuntalisä on pieni kädenojennus niille vanhemmille, jotka haluavat hoitaa omat alle 3-vuotiaat lapsensa kotona. Pienten lasten kotihoito on panostus lapsuuteen. 

Hyvinvoivat perheet

” Hannalla on näkemystä siitä, mihin Espoota ja sen palveluita tulee

kehittää. Hänellä on rohkeutta tuoda oma kantansa esiin ja pitää siitä myös

kiinni. Hannalla on  suhteellisuudentajua, sillä kaikki ei ole mahdollista.

Hanna tuntee lapsiperheiden arjen ja elävää elämää.”

                                                                                     -Katri Alén-Niskasaari

Hanna on valtuustokaudella perehtynyt mielestäni asioihin hyvin ja perusteellisesti. Hanna pitää lujasti kiinni siitä periaatteesta, minkä lupasi äänestäjilleen.”

                                                                                                                                                                                                                     

                                                                                                   -Jyrki Seppänen

Pixabay

Pixabay

 

f

Olen 42-vuotias espoolainen äiti, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Toimin myös kirkkopolitiikassa Espoonlahden seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja Espoon seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa.

Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa pidetään hyvää huolta taloudesta ja jonka kantavia periaatteita ovat yksilön vastuu ja vapaus.

 

Parhaimmillaan politiikka on innostavaa tekemistä yhteiseksi hyväksi, ja hankalimmillaankin tarvitaan ihmisiä, jotka ovat valmiita käärimään hihat ja ryhtymään tuumasta toimeen.